Viime viikko hurahtikin poikasten syntymäpäiväjuhlia suunnitellessa ja järjestäessä. Juhlissa ehkä parasta onkin itse suunnittelu ja niiden toteutus ja se odotus.. Minä en siis todellakaan ole mikään jauhopeukalo, ei sillä etten osaisi vaan koska en viitsi! Jotenkin tuntuu, että tässä arjen hulinassa ei tahdo enää energia riittää ruuan laiton lisäksi enää leivontaan. Kerran vuoteen kun juhlimme poikien synttäreitä, jotka saamme vielä viettää yhtäaikaa, Luojalle kiitos, yritän ylittää itseni ja ennenkaikkea vieraani. Tänä vuonna se todella onnistui :)!
Teemavärinä oli hopea ja valkoinen, kuvioina tähdet. Pojat halusivat junakakun, jonka tänä vuonna yksinkertaisesti toteutin tekemällä kakun pintaan kuviot junamuotilla. Valkoinen kuorrutus täytykakussa oli kaulittavaa vaahtokarkkimassaa ja värilliset kuviot (junat ja tähdet) marsipaania. Kakun sisältä löytyi täytteenä minttu- valkosuklaamousse.
Juhlapöydän kruunasi ehdottomasti Kinuskikissan loistavasta reseptivalikoimasta löydetty kanelikissan marenkijäädykekakku:
http://www.kinuskikissa.fi/kanelikissan-marenkijaadykekakku?hakusivu=1
Perfect. Ystäväni kertoi juhlista lähtiessään tuntevan piston sydämessään, kun oli kuvitellut etten osaa leipoa ja nyt melkein viikkoa myöhemmin kertoi edelleen hehkuttaneensa suussasulavia herkkuja. Oon niin ylpee :)!!
Kakkujen lisäksi tarjolla oli lakritsi-kinuski kuppikakkuja, tuulihattuja, voileipäkakkuja, coctail-piirakoita, coctail-snackseja yms.
Vaikka tarjoamiset ovatkin tärkeä osa juhlia, on se vaan niin pientä verrattuna lasten iloon ansaittuna juhlapäivänä. Onnea vielä kerran Muruseni!
keskiviikko 13. marraskuuta 2013
sunnuntai 3. marraskuuta 2013
Laukullinen onnea ja iloa
Alkuviikko oli melkoista hulinaa työn, koulun ja kodin välillä, huh! Niin paljon kuin minä kaikesta pidänkin, olen onnellinen että sitä ei ole kuin muutamana päivänä viikossa. 14.5 h päivät tahtovat verotella vielä vähän myöhemminkin..!
Opinnoissa oli vuorossa vartaloanalyysit. Omaa vartalotyyppiään ei voi muuttaa, se on juuri sellainen miksi me synnytään. Sen sijaan kun tietää oman vartalotyypin, omat heikkoudet ja vahvuudet, voi esimerkiksi vaatteiden avulla luoda erilaisia illuusioita ja näin "muokata" omaa ulkoista olemustaan parempaan suuntaan. Tai huonompaan. Vartalotyyppejä on pääasiassa neljä: omena, päärynä, tiimalasi ja suora. Jos halutaan halutaan käyttää "korrektimpaa" tapaa ilmaista vartalotyyppejä voidaan käyttää nimityksiä vastaavasti: O = omena, pyöreä, A = päärynä, X = tiimalasi, I = suora.
Itselleni tehtävä oli helppo; klassinen pökkelö, eli virallisesti hoikka suora. Positiivista oli se, että tälle vartalotyypille tahtoo istua lähes kaikki vaatteet. Vaikka jokainen naisista sen tiimalasi vartalon haluaakin ja josta kaikki miehet tykkäävätkin (kuulemma), niin lohdutuksen sana kadehtijoille: tiimalasi vartaloon on kaikkein hankalin löytää sopivia vaatteita..Mutta sitten kun löytää, niin näyttäähän ne aivan älyttömän hyvältä!!!
Torstai on toivoa täynnä, tai ainakin mulla oli. Arkeen toi hieman luxusta erään vaateliikkeen VIP-ilta, jonne oli järjestetty muotinäytöksiä, hyvää syötävää ja tietysti hyvää juotavaa. Ystäväni sanoja lainaten: Voi, kuinka skumppa maistuukin ihanalta keskellä viikkoa! Milloinkas se muka ei maistuisi ;)?
Muotinäytöksissä oli kaksi osiota, mutta sesongista johtuen molemmat olivat hyvin juhlapainotteisia. Klassiset kotelomekot ovat saaneet värejä ja rypytyksiä, ja tämän vuoksi ne istuvat yhä useammalle kantajalleen paremmin. Pitsiä löytyy mekoista ja yläosista ja sitä oli yhdistetty kivasti farkkuihin ja samettihousuihin, joka puolestaan toi rouheutta ja ehkä vähän nuorekkuuttakin ja samalla yhdisti arjen ja juhla vaatetuksen. Korut ovat isoja ja niiden runsautta ei voi vähätellä. Kultainen neuvo korujen käyttäjälle tänä vuonna onkin tarpeen juurikin niiden koon vuoksi. Eli, jos sinulla on suuri kaulakoru, älä laita korviksia, tai jos laitat niin valitse pienet! Käsikoruja voi olla runsaastikin, huolimatta kaulakorusta, mutta siinäkin kannattaa huomioida, että ne ovat jotakuinkin samaa sarjaa, ainakin tyyliltään. Ja tietysti vielä muistuttaisin, että korut kruunaavat yksinkertaisen asun, mutta pilaavat jos vaatteessa itsessään on paljon bling, blingiä!
Lähdin iltaan ottamaan oppia tulevaisuutta varten ja jälleen kerran tuli todistettua, että opiskelu ei koskaan ole turhaa, varsinkaan jos kotiin tuomisina oli illan arvonnassa voitettu ihana Tiger of Swedenin nahkalaukku!
Miesten pukeutumisoppaan neljä vartalotyyppiä ovat: hoikka (B), normaali (C), tanakka (D), vatsakas (C). Nämä määräytyvät vyötärön- ja rinnanympäryksen mukaan. Se, mitä jokaisen miehen ja miksei naisenkin ( mehän ne puvut valitaan) tulee tietää vaatetuksesta, on kuinka oma kokonumero määräytyy. Eli rinnanympärys / 2. Esimerkiksi ry. = 100 cm on puvun koko 50. Helppoa.
Opinnoissa oli vuorossa vartaloanalyysit. Omaa vartalotyyppiään ei voi muuttaa, se on juuri sellainen miksi me synnytään. Sen sijaan kun tietää oman vartalotyypin, omat heikkoudet ja vahvuudet, voi esimerkiksi vaatteiden avulla luoda erilaisia illuusioita ja näin "muokata" omaa ulkoista olemustaan parempaan suuntaan. Tai huonompaan. Vartalotyyppejä on pääasiassa neljä: omena, päärynä, tiimalasi ja suora. Jos halutaan halutaan käyttää "korrektimpaa" tapaa ilmaista vartalotyyppejä voidaan käyttää nimityksiä vastaavasti: O = omena, pyöreä, A = päärynä, X = tiimalasi, I = suora.
Itselleni tehtävä oli helppo; klassinen pökkelö, eli virallisesti hoikka suora. Positiivista oli se, että tälle vartalotyypille tahtoo istua lähes kaikki vaatteet. Vaikka jokainen naisista sen tiimalasi vartalon haluaakin ja josta kaikki miehet tykkäävätkin (kuulemma), niin lohdutuksen sana kadehtijoille: tiimalasi vartaloon on kaikkein hankalin löytää sopivia vaatteita..Mutta sitten kun löytää, niin näyttäähän ne aivan älyttömän hyvältä!!!
Torstai on toivoa täynnä, tai ainakin mulla oli. Arkeen toi hieman luxusta erään vaateliikkeen VIP-ilta, jonne oli järjestetty muotinäytöksiä, hyvää syötävää ja tietysti hyvää juotavaa. Ystäväni sanoja lainaten: Voi, kuinka skumppa maistuukin ihanalta keskellä viikkoa! Milloinkas se muka ei maistuisi ;)?
Muotinäytöksissä oli kaksi osiota, mutta sesongista johtuen molemmat olivat hyvin juhlapainotteisia. Klassiset kotelomekot ovat saaneet värejä ja rypytyksiä, ja tämän vuoksi ne istuvat yhä useammalle kantajalleen paremmin. Pitsiä löytyy mekoista ja yläosista ja sitä oli yhdistetty kivasti farkkuihin ja samettihousuihin, joka puolestaan toi rouheutta ja ehkä vähän nuorekkuuttakin ja samalla yhdisti arjen ja juhla vaatetuksen. Korut ovat isoja ja niiden runsautta ei voi vähätellä. Kultainen neuvo korujen käyttäjälle tänä vuonna onkin tarpeen juurikin niiden koon vuoksi. Eli, jos sinulla on suuri kaulakoru, älä laita korviksia, tai jos laitat niin valitse pienet! Käsikoruja voi olla runsaastikin, huolimatta kaulakorusta, mutta siinäkin kannattaa huomioida, että ne ovat jotakuinkin samaa sarjaa, ainakin tyyliltään. Ja tietysti vielä muistuttaisin, että korut kruunaavat yksinkertaisen asun, mutta pilaavat jos vaatteessa itsessään on paljon bling, blingiä!
Lähdin iltaan ottamaan oppia tulevaisuutta varten ja jälleen kerran tuli todistettua, että opiskelu ei koskaan ole turhaa, varsinkaan jos kotiin tuomisina oli illan arvonnassa voitettu ihana Tiger of Swedenin nahkalaukku!
Miesten pukeutumisoppaan neljä vartalotyyppiä ovat: hoikka (B), normaali (C), tanakka (D), vatsakas (C). Nämä määräytyvät vyötärön- ja rinnanympäryksen mukaan. Se, mitä jokaisen miehen ja miksei naisenkin ( mehän ne puvut valitaan) tulee tietää vaatetuksesta, on kuinka oma kokonumero määräytyy. Eli rinnanympärys / 2. Esimerkiksi ry. = 100 cm on puvun koko 50. Helppoa.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)